3. Välimeren-risteily: Miten meni niinku omasta mielestä?

Tiedätkö sen tunteen, kun palaat matkalta ja olet vielä aivan fiiliksissä reissusta ja hehkut loman jäljiltä? Se on yleensä mun perusfiilis varsinkin risteilyn jälkeen, mutta jostain syystä jäi tällä kertaa tulematta.

 

Etukäteen hehkutin kavereille ja vähän blogin Facebook-sivullakin Välimeren-risteilyämme. Hiemanko oli mahtavaa päästä jälleen aalloille viikoksi nauttimaan hyvästä palvelusta, ruoasta ja löhöilystä.

 

Äiti ja minä

 

Vähän kyllä jännitin reissua. Emme matkailleet tällä kertaa kahdestaan Karin kanssa, vaan reissussa oli mukana äitini.

Mahtaisiko äiti tykätä reissusta vai olisiko sitä mieltä, että olipa hukkaan heitettyä rahaa?

Miten kielitaidoton äitini selviäisi laivalla? jne. jne.

Näitä kysymyksiä nousi mieleeni aina vaan uusia ja vastailen niihin seuraavassa postauksessani, jossa käsittelen vähän tarkemminkin, miten kielitaidoton eläkeläinen pärjää suurella risteilyaluksella.

 

Freedom of the Seasin allasalue

 

Lähdimme matkaan perjantaina 13. päivä ja sen olisi ehkä pitänyt olla riittävä varoitusmerkki, että kaikki ei ehkä menekään suunnitelmien mukaan tällä kertaa. Ihan aluksi yksi matkalaukuistamme jäi Frankfurtiin, kun me jo olimme Barcelonassa. Eipä mitään, laukku saapui vielä saman illan aikana ja pääsi risteilylle mukaan.

 

Minigolf

 

Oma fiilis oli huipussaan siinä kohtaa, kun nappasin tuon otsikossa olevan kuvan. Aurinko paistoi, oli ihanan lämmintä ja olin menossa risteilylle. Jee!! Just sillä hetkellä mikään ei olisi voinut olla paremmin.

 

Merinäkymä

 

Mikä sitten meni pieleen?

Syitä oli varmaan monia, mutta mulle tosi iso asia lomalla on se, että nukun kunnolla. Nyt se ei onnistunut millään. Lisäksi onnistuin manaamaan vielä jostain itselleni migreenin, joka piti tehokkaasti hereillä yhden yön. Voin kuulkaas sanoa, että vaikka noin periaatteessa on aina mukavampi sairastaa matkalla kuin kotona, niin migreeniä en toivo kellekään koskaan. Yök.

 

Ja ekaa kertaa ikinä petyin risteilyllä ruokiin. Ja se on paljon se. Ruokasalin à la carte -illallisella ruokien tulo pöytään kesti niin tuhottoman kauan, että syötiin sovinnolla suurin osa ajasta noutopöydässä. Joku voi toki sanoa, että mikä kiire meillä oli, mutta välillä odotusajat olivat ihan päättömiä. Naapuripöytä esimerkiksi odotteli pöydässä yli puoli tuntia ennen kuin saivat tilattua ruoan.

 

Hedelmälautanen

 

Entäs tästä eteenpäin?

Kotiin päästyä tuli vahva fiilis, että pakko päästä uudelleen risteilylle tsekkaamaan, että josko tämänkertainen reissu oli vaan poikkeus sääntöön. En todellakaan ole valmis luovuttamaan pisaraakaan risteilyinnostani, joten tähän loppuun on kiva kertoa, että ensi kesänä testaan Aasian-risteilyt. Tarkoitus olisi nousta kesäkuussa Ovation of the Seasin kyytiin ja risteillä Hong Kongista Kiinaan ja Vietnamiin.

Lue lisää risteilyistä:

Kaikki laivaan! Risteilyt vuosien varrelta

Ihan tavallinen päivä: aamusta iltaan risteilyaluksella

 


Matkailoja voit seurata myös FacebookissaInstagramissa ja Twitterissä.

Facebookissa suunnittelen kaikenlaista, innostun milloin mistäkin ja jaan risteilyjuttuja. Instagramin puolella pääsee seuraamaan matkoja reaaliajassa ja fiilistelemään menneitä. Twitteristä mut löytää toistaiseksi aika satunnaisesti, mutta joskus kuitenkin…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *